Lehdissä ja verkossa on kuohuttanut mieltä EU-direktiivi, jossa yli 3,5 tonnia painavat traktorien perään kytkettävät työkoneet tulisi varustaa jarruilla. Tämä toki koskee vasta vuonna 2018 ja sen jälkeen myytyjä uusia traktoreita. Asiaan liittyy monenlaisia näkökulmia. Todellista tapaturmariskiä on myös pidetty kovin pienenä.
Vastapainoksi ottaisin tähän toisen näkökulman, Veli-Matti Tuuren Maatalousajoneuvojen turvallisuus liikenteessä -tutkimuksen.
Yllättävän paljon maantieajoa
Maatalouden rakennekehityksen johdosta peltolohkojen etäisyydet tilakeskuksesta ovat lisääntyneet 80 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Ajoneuvojen koko ja nopeus ovat kasvaneet. Urakoitsijoiden lisääntynyt käyttö lisää myös siirtoajon tarvetta. Toisaalta myös muu liikenne tunnistaa huonosti maatalousajoneuvoja, mikä osaltaan lisää törmäysriskiä. Destian (2004–2013) tieliikenneonnettomuustilastoissa oli 2758 traktoria osapuolena.
Illuusio siitä, ettei jarruja tarvita, koska traktorilla ajetaan vain pellolla, jossa ei ole törmäysriskiä on vanhentunut. Tuuren samaisessa tutkimuksessa mitattiin suurehkon kotieläintilan ja kasvinviljelytilan traktorin ajankäyttöä. Kasvinviljelytilalla 40 prosenttia ja kotieläintilalla vain 33 prosenttia ajasta käytettiin pellolla. Tiellä käytettiin vastaavasti 18–23 prosenttia ajasta. Kymmenen tunnin työpäivästä siis noin kaksi tuntia oli maantieajoa!
Maatalousajoneuvossa ei turvassa riskeiltä
Yleisimmät riskit liittyvät kohtaamistilanteisiin kapeammilla teillä, vasemmalle kääntymistilanteisiin ja siihen tilanteeseen, kun samansuuntaisessa liikenteessä ero ajonopeudessa on suurimmillaan.
Vuosittain kuolee keskimäärin 6,5 ja loukkaantuu 68 ihmistä näissä tapaturmissa. Myöskään maatalousajoneuvossa ei näissä tilanteissa voi olla turvassa, koska noin puolet uhreista ovat hitaamman ajoneuvon kuljettajia tai ajoneuvossa kyydissä olevia.
Vuosittain tapahtuu noin 250 tieliikenneonnettomuutta, joissa traktori on osapuolena. Maantieonnettomuuksista yli puolet sattuu teillä, joissa on vähintään 80 kilometrin tuntinopeus. Näissä myös tapaturmat ovat seuraamuksiltaan vakavimmat. Tähän luontevana selityksenä on suuri nopeusero maatalousajoneuvon ja muun liikenteen välillä yhdistettynä siihen, että hidasta ajoneuvoa ei tunnisteta.
Tapaturmariskiin vaikuttaa tietysti myös tien kunto, oma tilannenopeus, renkaat ja työkoneen soveltuvuus tiellä ajoon. Mitä raskaampi kuorma, sitä pidempi on jarrutusmatka ja sitä suurempi on hyöty jarruista. Turvavyön käyttö myös lieventää oleellisesti loukkaantumisriskiä kolaritilanteissa.
Tutkimuksesta ei käy suoraan ilmi huonojen tai alimitoitettujen jarrujen osuus tapaturmissa.
Liikenteen aiheuttamien vaarojen lisäksi on edelleen muistettava, että yleisin konetöiden vaaranpaikka liittyy ohjaamoon tai ohjaamosta kulkemiseen sekä työkoneen kytkemiseen.
Kommentit