Jos sinulta kysyttäisiin, mitä työkyky mielestäsi tarkoittaa, mitä vastaisit? Vastaisitko, että se tarkoittaa terveyttä ja sitä, että on riittävästi jaksamista paiskia töitä? Uskallan veikata näin, sillä suurin osa ihmisistä mieltää työkyvyn ennen kaikkea terveyteen ja jaksamiseen liittyväksi asiaksi. Moni myös äkkiseltään saattaa ajatella, että työkyky heikkenee koko ajan, kun ikää ja vaivoja kertyy. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Totta kai ikääntyminen tuo usein mukanaan sairastelua ja kroppakin kuluu käytössä vääjäämättä. Mutta ikä tuo myös osaamista ja kokemusta, jotka nekin painavat työkyvyn vaakakupissa paljon.
Minkä pistemäärän antaisit omalle työkyvylle?
Työkykyä mitataan usein seuraavanlaisella kysymyksellä: ”Oletetaan, että työkykynne on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisitte nykyiselle työkyvyllenne asteikolla 0–10?” Mittarissa siis edellytetään työkyvyn suhteuttamista omaan parhaimpaan työkykyyn, ei esimerkiksi jonkinlaiseen yleiseen käsitykseen hyvästä 10 pisteen työkyvystä.
Minkä pistemäärän sinä antaisit omalle työkyvyllesi nykyisessä työssäsi? Onko siihen tullut muutosta ja miksi? Milloin työkykysi on ollut parhaimmillaan eli 10? Näitä kysymyksiä on hyvä purkaa auki, sillä niiden kautta pääsee pureutumaan siihen, millaiset asiat omaan työkykyyn vaikuttavat ja millaiset asiat omassa työkykyvaa’assa painavat eniten. Tällaisen pohdinnan avulla pääset myös edistämään työkykyäsi ja optimoimaan sitä nykyiseen työhön sopivaksi.
Työkykytalo koostuu neljästä kerroksesta – huolehdi kaikista kerroksista tasapuolisesti!
Työkykyä kuvataan usein talona, jonka kivijalkana on terveys ja toimintakyky. Ilman hyvää perustusta talo ei pysy pystyssä, joten oma terveys ja toimintakyky ovat varsin tärkeitä työkyvyn tukipilareita.
Työkykytalon toisessa kerroksessa on osaaminen. Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja maatalous siinä mukana. Osaaminen, joka riitti vielä kymmenen vuotta sitten, ei välttämättä enää riitä pyörittämään tuotantoa tehokkaasti ja kannattavasti. Siksi kannattaa pysähtyä miettimään, omaako tällä hetkellä riittävästi tietoa, taitoa ja osaamista nykyisen työn tekemiselle. Usein työkyvyn ongelmat lähtevät siitä, ettei oma osaaminen enää vastaa työssä tarvittavia vaatimuksia.
Kolmannessa työkykytalon kerroksessa ovat arvot, asenteet ja motivaatio. Sillä, että saa tehdä työtä omien arvojen mukaan, on suuri merkitys työviihtyvyydelle. Joskus arvoristiriitaa saattaa syntyä esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa, kun jatkajat haluaisivat muuttaa tilan toimintatapoja, mutta luopujat haluaisivat pitää kaiken ennallaan. Jos työ koetaan riittävän mielekkäänä, se vahvistaa työkykyä. Itse asiassa aika huonojakin työoloja kestää, jos työ itsessään koetaan mielekkäänä ja motivaatio siihen on kohdillaan.
Neljäs kerros rakentuu työoloista ja johtamisesta. Mahdollisuus tehdä työtä turvallisesti ja sujuvasti hyvässä työyhteisössä, hyvin johdettuna, parantaa työkykyä. Muistathan, että myös kahden hengen yritys, esimerkiksi pariskunnan kesken, muodostaa työyhteisön? Ei ole pikkujuttu, millaista henkeä työpaikalle luot omalla toiminnallasi. Onko maatilalla vastuut ja roolit selkeät? Tehdäänkö tilalla säännöllistä riskienarviointia? Onko ergonomiaan panostettu? Johdatko yritystäsi?
Työkyky vaihtelee ajan saatossa
Työkykytalossa kolme alinta kerrosta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros johtamista ja työoloja. Hyvä työkyky tarkoittaa sitä, että ihmisen omat voimavarat ja työ ovat tasapainossa. Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Iän myötä voi tapahtua merkittäviä muutoksia terveydessä ja toimintakyvyssä, mutta sen sijaan kokemus ja ikä voivat tuoda selkeyttä arvoihin ja itseluottamusta osaamiseen ja johtamiseen. Neljäs kerros, työ, muuttuu nopeasti eikä aina ota riittävästi huomioon ihmisen edellytyksiä vastata muutoksiin. Usein liian raskaaksi kasvanut neljäs kerros painaa alakerroksia huonoin seurauksin. Esimerkkinä tästä voi olla byrokratia, hallinnollinen taakka ja sääntely maatiloilla. Lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta voi vaikuttaa työkykyyn; vaikka itse työ koetaan merkityksellisenä, voivat yhteiskunnasta nousevat paineet viedä työn mielekkyyden.
Harvalla ihmisellä työkyky on aina 100 prosenttia ja työkyky voi vaihdella paljonkin. Jos nykyiseen työhön ei ole jäljellä enää riittävästi työkykyä, voi sitä olla jäljellä kuitenkin toisenlaiseen työhön. Siksi esimerkiksi tuotantosuunnan muutoksella voidaan löytää työ, joka vastaa vielä omaa työkykyä. Ammatillisella kuntoutuksella, esimerkiksi elinkeinotuella, voidaan hankkia työtä helpottavia työvälineitä, joilla työtä pystyy jatkamaan työkykyrajoitteista huolimatta. Joskus uudelleenkoulutus ihan toiseen ammattiin on myös hyvä vaihtoehto. Melan Välitä viljelijästä -työkykykoordinaattorit auttavat, jos haluat pohtia vaihtoehtoisia polkuja jatkaa työelämää työkykyrajoitteista huolimatta.
Terapiasta merkittävää apua koettuun työkykyyn
Jos työkykyä rajoittavat haasteet ovat jaksamisen tai ihmissuhteiden puolella, voi terapiasta olla hyötyä. Melan Välitä viljelijästä -projektin kautta voi saada 500 euron arvoisen ostopalvelusitoumuksen esimerkiksi terapiaan tai työnohjaukseen. Tutkimusten mukaan tästä asiantuntija-avusta on ollut merkittävää apua työkykyyn, sillä työkykyarviot ovat nousseet jopa kahdella numerolla asiantuntija-avun myötä. Jos ajatellaan, että 500 eurolla saa keskimäärin viisi käyntiä terapiassa, voi tulosta pitää varsin rohkaisevana; selvästi jo muutama käynti asiantuntijalla voi auttaa ongelmissa eteenpäin.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Nauta-lehdessä 17.2.2023
P.S. Kätevä tapa testata omaa työkykyään on Melan nettisivuilta löytyvä Viljelijän työkykymittari. Viljelijän työkykymittari on maatalousyrittäjille suunnattu maksuton työkyvyn arvioinnin työkalu. Se koostuu 10 kysymyksestä, joiden avulla oman työkyvyn eri osa-alueita voi arvioida ja vertailla suhteessa muihin maatalousyrittäjiin. Vastausten perusteella muodostuu yksilöllinen palaute, jossa huomioidaan maataloustyön erityispiirteet. Palautteen avulla voi oppia ja ymmärtää lisää omasta työkyvystä.
Kommentit