Kertomuksia maaseudun parisuhteista osa 2 / 3
”Onneksi aloittelevana viljelijänä en ymmärtänyt, kuinka tiiviisti tulemme jatkossa olemaan yhdessä. Mielestäni tämä on paras mahdollinen tapa toimia tilalla, vaikka oma henkilökohtainen elämä jääkin ruuhkavuosien ja yhteisen elämän jalkoihin.”
Sitoutuessaan yhteen, kaksi yksilöä muodostavat omanlaisensa tarinan parisuhteesta. Jokaisen pariskunnan tarina on ainutlaatuinen kertomus yhteisestä eletystä elämästä, sen iloista ja suruista. Jokaisen pariskunnan tarinaan yhdistyy kummankin aikuisen yksilön oma tarina mukanaan taustaperheen ja suvun tarinat. Elämä laajenee, kun eri osapuolten taustalla olevat tarinat yhdistyvät. Kaikilla näillä osapuolilla on oma painoarvonsa opeteltaessa tulemaan toimeen yhteisten asioiden ja yhteisesti jaettavan elämän kanssa. Pariskunnan yhteisesti jakama elämä vaatii aina myös henkilökohtaista muutosta. Henkilökohtainen muutos kulkee käsi kädessä parisuhteen muutosten kanssa.
”Uhrasin urani, rakensimme ja raivasimme, lisäsimme ja kasvatimme yhdessä ja teemme niin edelleen.”
”Olimme valmiit ostamaan tilan, koska se oli ollut parisuhteen alusta lähtien yhteinen haaveemme.”
”Olen maalaistalon tytär ja kihloissa maanviljelijän kanssa.”
”Olin epätoivottu miniä. Kaupunkilainen ja eri alalle kouluttautunut…olin halukas oppimaan maatilan arkea, kouluttauduin alalle, opin lypsämään lehmät ja ajamaan traktoria…”
Kukin pariskunta tulee tilalleen omien haaveiden ja toiveiden sekä oman prosessinsa kautta, erilaisista lähtökohdista ja erilaisessa elämänvaiheessa. Useilla on taustalla oma kasvuympäristö maalla, toiset tekevät päätöksen maaseudulle muuttamisesta. Elämänmuutokset ovat jossain määrin aina hyppyjä tuntemattomaan. Jos muutoksia pelkää liikaa, voi osa täysipainoisesta elämästä jäädä näkemättä. Myös yllätykset kuuluvat elämään. Yhteiset tavoitteet, tekemiset ja merkitykset lisäävät usein me-henkeä ja vahvistavat parisuhdetta tuomalla puolisoita lähemmäksi toisiaan.
”Mukava yhdessä tehdä suunnitelmia, uskaltautua investoimaan, arvioida onnistumisia jne. Henkinen ja fyysinen tukihenkilö on lähes aina saatavilla.”
Arki on ahertamista
”Illalla myöhään väsyneenä tupaan ja aamulla väsyneenä takaisin töihin. Arki on ahertamista 7 päivää viikossa ja mieheni arjessa armahtaa vain alkoholi”.
”Työtä, velkaa ja painetta piisaa ja aina on jaksettava, aina, pyhät ja arjet”.
”…käytännössä mieheni vietti suurimman osan ajasta peltotöissä tai rakennustyömaalla…Lisäksi töihin oli annettava kaikki energia…”
Suuri työmäärä ei päästä ohitseen seurauksitta. Työtyytyväisyys on loppuun saatetun työrupeaman myönteinen seuralainen. Ylisuuren työmäärän vakioseuralainen on väsymys, joka harvoin jää vain siihen. Pitkälle venyvät työpäivät ja työn paljous ovat maatalousyrittäjän arkea. Tämä kuvastui kaikissa vastaanottamissani parisuhdekertomuksissa. Maatalousyrittäjät kuvasivat väsymyksen tuomia tavallisia liitännäisvaikeuksia, kuten esimerkiksi riitelyitä, sairastumisia, seksuaalisuuden ja alkoholinkäytön haasteita. On väistämätöntä, että stressin ja väsymyksen lisääntyessä seuraukset näkyvät ja tuntuvat parisuhteessa ja perheessä. Maatalousyrittäjien parisuhteessa on erityinen haaste yhdistää työrukkasten roima pauke ja puolisoiden välinen romantiikka. Miten stressin ja väsymyksen kanssa osaatte yhdessä toimia? Miten hyvät stressin tunnistamis-, ilmaisu- ja käsittelykeinot kummallakin on? Miten romantiikalle, kohtaamiselle ja salaisille puutarhoille voisi pikkuisen raivata tilaa työrukkasilta?
”Vaikka työtä on seitsemän päivää viikossa, voisi aamunavetan jälkeen karata yhdessä salaiseen puutarhaan, jos ei tule siementäjä, eläinlääkäri, rehuauto, vasikka-auto, tarkastaja tai joku muu.”
Huoh….
”Mutta arki onkin katkeraa ja kitkerää, epätoivoista, tukahdutettuja tunteita, surumieltä ja kylmä tuuli puhaltaa. Suru ja alakulo siivittää arjen suoritusta.”
”Maatilalla töitä on paljon, työsesongit ovat tosi rankkoja ja yleensä täysin ilman vapaa-aikaa.”
Maatalousyrittäjien vuoden kiertoon saattaa liittyä erityisiä sesonkiaikoja, joihin kertyy työtä vielä keskimääräistä enemmän. Ihminen jaksaa raskaitakin aikoja, kun tietää, että se päättyy määräajassa. Ylikuormitus, johon ei päättymistä tai omaa vaikutusmahdollisuutta näe, on kuluttavinta. Jos väsymys ei lähde levolla, voi kyseessä olla kokonaisvaltaisempi tila – uupumus, josta palautumiseen tarvitaan paitsi etäisyyttä työstä, myös tunteiden kohtaamista sekä toiminnan ja ajattelutavan muutoksia. Vasta palautunut mieli kykenee näkemään uusia mahdollisuuksia.
Työn paljouden taakkaan yhdistyy myös haaste vapaa-ajan ja loman vähyydestä tai vaikeudesta viettää lomaa kotona. Ristiriitana kuvastuu sekin, että monille maatalousyrittäjille koti on samalla myös työpaikka. Miten olet työpaikallasi lomalla?
”Vapaa-ajan viettäminen maatilalla on meille vaikeaa…Lomailun onnistumiseksi meidän täytyy aina lähteä pois kotoa. Olemme yrittäneet lomailla kerran vuodessa viikon perheenä ja pariskuntana muutaman viikonloppuloman.”
Pankin liitto
”Pankin liitto on vahvempi kuin papin aamen.”
”Mieheni teki pitkää päivää tilalla, jonne oli vasta investoitu isosti”
Kenen ja minkä asioiden kanssa olet naimisissa? Taloudellinen vastuu, velat ja investoinnit luovat parisuhteen ulkopuolista painetta puolisoille. Taloudellista ja toiminnallista puolta kuormittaa myös maatilan yleiset vastoinkäymiset, esim. konerikot, jotka tuovat pettymystä, turhautumista ja yllättäen suurien summien menoerän arkipäivään. Joskus valmiiksi uupuneelle mielelle voi pienikin uusi koettelemus olla kestämätön kolahdus.
”Pienikin vastoinkäyminen tai konerikko räjäyttää raivon, ilkeät sanat sinkoilevat ja negatiivisuus hallitsee arkea.”
Suhteen ulkopuolelta tuleva uhka testaa parisuhteen toimivuutta. Läheiset ihmissuhteet ovat siten arjessa vahvojen tunteiden areena. Kaikissa kertomuksissa kuvattiin varsin voimakkaita tunnekokemuksia muun muassa kaipaukseen, surumielisyyteen, pettymykseen ja raivoon liittyen, kuin myös turvallisuuteen, luottamukseen, ylpeyteen ja rakkauteen viitaten. Parhaassa tapauksessa puolisot kääntyvät toisiaan kohtaan – ei toisiaan vastaan – ja kykenevät rakentamaan yhdessä uusia mahdollisuuksia eteenpäin. Kilvoittele toisen arvostamisessa ja kivojen sanojen kertomisessa, älä kilpaile puolisosi kanssa siitä, kummalla täällä on raskaampaa. Koita, voitko vain vastaanottaa puolisosi tunteita yrittämättä muuttaa niitä. Muista myös, että silloin kun on yhdessä hauskaa ja mukavaa, silloin jaksaa paremmin. Mikä on se arjen yllättävä, pieni, mukava tauko teille?
”Raskaan työpäivän aikana odottaa iltaa ja yhteistä syliä.”
Emäntä ja isäntä isoilla kirjaimilla
”Minä pidän tästä työstä ja teen työni hyvin.”
”Olemme emäntä ja isäntä isolla kirjaimilla.”
Oman työn merkityksellisenä näkeminen ja mahdollisuus vaikuttaa työhön sekä työroolien, -vastuiden ja
-tavoitteiden selkeys ovat eräitä työssä jaksamista edesauttavia tekijöitä¹ . Luonnollisesti jokainen tarvitsee työlleen arvostusta tai ahertamiselleen vastinetta. Kovin mielellämme odotamme tätä toisten suusta tai yhteiskunnan taholta kuultavan. Kokeile, voitko opetella sanomaan arvostavaa palautetta, kivoja huomioita ja kiitosta läheistesi lisäksi myös itsellesi! Parhaassa tapauksessa työn raskauden ja kuormituksen ohessa maatalousyrittäjä voi nähdä hyvän ympärillään, tuntea ammattiylpeyttä ja sitoutumista työhön, joka on meidän kaikkien suomalaisten parhaaksi.
”Meillä on oma ihana talo, ja lapset rakastavat tätä. Minun sukuni mailla.”
”Olemme hyvä yrittäjäpari. Mieheni kyntää, kylvää ja korjaa. Hän on taitava viljelijä…Mikä huumaava tuoksu onkaan syksyisessä viljapellossa.”
”Tämä on minun työni ja kotini. Tähän maatilaan olen kasvanut ja tämä on minun maailmani.”
¹Hakanen, J. 2011. Työn imu. Työterveyslaitos
**********************************
Pyysin joulukuussa 2016 Maaseudun Tulevaisuuden lukijoilta kertomuksia maatalousyrittäjien parisuhteista haasteiden ja vahvuuksien näkökulmasta. Kolmessa blogissani tuon esiin kertomuksista kumpuavaa parisuhteisiin liittyvää pohdintaa. Sarjan ensimmäisen osan ytimessä ovat maatalousyrittäjien parisuhteen asiat sellaisenaan, toisessa osassa käsitellään arjen aherruksen ja viimeisessä osassa sukupolvenvaihdoksen tuomaa haastetta parisuhteelle. Tekstin joukossa on lainauksia kirjoittajien kertomuksista. Nöyrä kiitos kertomusten lähettäjille luottamuksesta, avoimuudesta ja kirjoittamiseen käyttämästänne ajasta, jolla varmasti olisi ollut käyttöä muuallakin! Olen vakuuttunut, että kirjoituksissa puette sanoiksi monen muunkin kanssakulkijan kokemuksia. Lukijalle: voit tulostaa blogit ja pohtia niitä yhdessä puolisosi kanssa.
Pirjo Latvanen
Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti
Maatalon emäntä
Akaa
www.psykologipirjolatvanen.fi
Kommentit