Heinäkuun 1. päivänä tuli tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta perhe-eläkeuudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena oli kohdentaa ”perheen huoltajan kuoleman perheen toimeentulolle aiheutuvat menetykset” aikaisempaa oikeudenmukaisemmin ja tasa-arvoisemmin.
Uudistuksen olennaisin muutos oli, että sen myötä myös mieslesket saivat oikeuden perhe-eläkkeeseen. Aikaisemmin vain naislesket olivat, valtion eläkejärjestelmää lukuun ottamatta, olleet oikeutettuja perhe-eläkkeeseen.
Miksi miehet saivat oikeuden perhe-eläkkeeseen vasta vuonna 1990?
Aikaisempi lainsäädäntö heijasti silloista ajattelutapaa, jonka mukaan miehen tuli vastata perheen toimeentulosta. Naisten tehtävä oli hoitaa kotia ja puuhastella lasten kanssa – ei mitään sellaista, minkä varaan perhe olisi voinut rakentaa elämäänsä.
Miehen katsottiin pärjäävän omine tuloineen leskenäkin, mutta naisen asema oli rakennettu miehen elatuksen varaan, jolloin nimenomaan naisleskien – mutta vain naisleskien – toimeentulo oli perheenpään kuoleman jälkeen järjestetty leskeneläkkeellä. Ajatus tuntuu kaukaiselta, vaikka siitä kuitenkin on vain vähän aikaa.
Vuoden 1990 lainmuutosta perusteltiin yhteiskunnan eri aloilla, työelämässä ja etenkin naisten työssäkäynnissä, sosiaaliturvassa, opiskelussa ja perheen rakenteessa tapahtuneilla muutoksilla, joiden seurauksena silloinen perhe-eläketurva oli osittain vanhentunut.
Miehillä ja naisilla samat oikeudet eläkkeeseen
Avioliitto itsessään ei välttämättä tuo oikeutta leskeneläkkeeseen, mutta oikeus siihen määräytyy nykyisin samoin perustein riippumatta siitä, onko leskeksi jäänyt mies vai nainen.
Lesken omat tulot voivat vaikuttaa leskeneläkkeen määrään, mutta tämä leskeneläkkeen vähentäminen, josta aikaisemmin käytettiin nimitystä eläkesovitus, toimii samalla tavalla lesken sukupuolesta riippumatta. Vähentämisellä pyritään mitoittamaan edunjättäjän kuolemasta aiheutuva toimeentulon alentuma oikein verrattuna tilanteeseen, missä molemmat puolisot vielä olivat elossa.
Mikä on seuraava askel?
Meneillään on siis juhlavuosi: tasa-arvoista perhe-eläkejärjestelmää on sovellettu neljännesvuosisata. Juhlan keskellä ja kuluneiden vuosien tarkastelun ohella on syytä myös katsoa tulevaan. Mikä on perhe-eläkkeen tilanne tulevaisuudessa?
Yhteiskunta on kehittynyt ja ajattelutavat muuttuneet edelleen. Avioliitolla ei ole enää samaa merkitystä kuin 25 vuotta sitten. Avoliitot samoin kuin avioerot ovat yleistyneet. Voimassaoleva järjestelmä antaa turvaa vain perinteisen avioliiton solmineille ja siinä pysyneille henkilöille, kun elämän koko kirjo on kuitenkin moninaisempi.
Selvitys lakisääteisen perhe-eläketurvan kehittämis- ja ajanmukaistamisvaihtoehdoista tulee selvitettäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä, kuten työmarkkinaosapuolet työeläkeuudistuksen yhteydessä ovat sopineet.
PS. Leskeneläke määräytyy samalla tavalla siitä riippumatta, perustuiko avioliitto rakkauteen vai järkeen. Onko tämä oikein?
Kommentit