Uni tuntuu olevan nyt ”uusi musta”. Unen terveysvaikutuksista puhutaan koko ajan yhä enemmän ja tutkimusnäyttöä sen tärkeydestä löytyy koko ajan lisää. Mielenkiintoista kuitenkin on, että samaan aikaan ihmiset kuitenkin nukkuvat yhä vähemmän – itse asiassa aivan liian vähän!
Helsingin yliopiston ja Ylen Prisma Studion vastikään julkaistun laajan unikyselyn mukaan suomalaiset nukkuvat enää alle seitsemän tuntia yössä. Se on jopa yli tunnin vähemmän kuin ennen. Unitutkija Markku Partisen mukaan univajeemme alkaa olla niin suurta, että se vaarantaa jo terveytemme. Jopa 75 prosenttia suomalaisista kärsii univajeesta eli kyse ei ole mistään ihan pikkujutusta. Eikä kyse ole pelkästään suomalaisten vähäunisuudesta, vaan ilmiö on kansainvälinen.
Unen puute on myrkkyä
Sanotaan, että elimistössä ei ole olemassa kudosta eikä toimintoja, jota uni ei tehostaisi. Uni vaikuttaa muistiin, se korjaa ja rakentaa elimistöä. Unihäiriöt vaikuttavat hormoneihin ja elimistön immuunipuolustukseen eli vähäisten unien myötä altistuminen tulehduksille kasvaa. Unettomuus myös lisää stressiä ja toisaalta pitkäkestoisesta stressistä toipuminen ei onnistu ilman palauttavaa unta. Uniongelmat altistavat lihomiselle ja kakkostyypin diabetekselle, samoin kuin mielenterveyden häiriöille sekä aivosairauksille, kuten Alzheimerin taudille. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Unen puute on siis varsinaista myrkkyä elimistölle ja mielelle!
Oikotie masennukseen: nuku vähän!
Uni myös palauttaa meitä kuormituksesta ja on tätä kautta varsin tärkeä tekijä ennaltaehkäisemässä mm. uupumusta tai masennusta. Mutta uni voi vaikuttaa masennuksen syntymiseen myös toista kautta. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan unen aikana tallentuvat ensin huonot asiat ja sitten vasta hyvät asiat. Toisin sanottuna: jos nukut vähän, ehtii muistiin jäädä vain päivän aikana tapahtuneet huonot asiat. Tälle on olemassa evoluutioon perustuva selitys; henkiin jäämisen kannalta ihmisille on aina ollut tärkeää se, että pystymme reagoimaan mahdollisiin uhkiin nopeasti.
Unessa nämä uhkaavat asiat käsitellään ensimmäiseksi. Nykyajan uhka voi Huotilaisen mukaan olla esimerkiksi työkaveri, joka on onnistunut loukkaamaan meitä sanomalla ilkeästi. Uhkan tämä työkaveri muodostaa siksi, että ilkeilyn myötä turvallisuuden tunteemme järkkyy.
Jotta unessamme eivät seikkailisi vain nämä negatiiviset tapahtumat, vaan saisimme muistijäljen myös myönteisistä asioista, tulisi meidän nukkua riittävän pitkään. Liian lyhyillä yöunilla muisti alkaa tavallaan vääristyä.
Helppohan se on sanoa, että nuku!
Aika monet taitavat tiedostaakin unen tärkeyden, mutta mitäs sitten, jos se uni ei kerta kaikkiaan tule? Tai entä jos ongelmana on jatkuva aamuyön heräily? Unettomuuteen löytyy kyllä hoitokonsteja, mutta ne, jotka joutuvat valvomaan paljon, tietävät, että unettomuus on melko viheliäinen ja helposti uusiutuva vaiva.
Unettomuuden hoidossa ensin tulee tietenkin tarkastaa unihygienia: ulkoilenko ja liikunko riittävästi, syönkö terveellisesti, rajoitanko riittävästi kofeiinin ja alkoholin saantia ja suljenko älylaitteet hyvissä ajoin ennen nukkumista? Jos unen saantia heikentää mielessä pyörivät huolet, suositellaan näiden huoliajatusten listaamista paperille ennen nukkumaanmenoa. Lämmin kylpy tai sauna rauhoittaa ja siivittää yleensä parempaan uneen. Lääkkeettömistä hoidoista toiset ovat löytäneet apua esimerkiksi akupunktiosta. Myös unta edistävät luontaislääkkeet ja melatoniini saattavat auttaa, tosin tutkimusnäyttö näiden hyödyllisyydestä on vaihtelevaa.
Unettomuuden itsehoidon kannalta on tärkeää, että ei pelkää unettomuutta. Mitä enemmän pelkää unettomuutta, sitä vaikeampaa on saada unta tai nukahtaa uudelleen yöllisen heräämisen jälkeen. Jos yrittää pakottaa itsensä saamaan unta, unen saanti on entistä vaikeampaa.
Jos itsehoitomenetelmät eivät auta, ei lääkehoitoakaan kannata karsastaa. Viime kädessä on parempi, että saa nukuttua – vaikka pillereiden turvin – kuin kärsiä unettomuudesta. Muutenkin pitkäkestoinen unettomuus kannattaa aina tutkituttaa lääkärissä, koska se voi olla myös oire muusta sairaudesta.
Entäpä yömyssy?
Myös uudenlaisia uudempia reseptejä unettomuuteen löytyy. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan kirsikkamehun todettiin lisäävän yöunta yli puolella tunnilla. Kokeeseen osallistuneet henkilöt nauttivat hapanta kirsikkamehua kahdesti päivässä, aamuin illoin. Eli ehkäpä yömyssy – mehullinen sellainen – voi olla ihan paikallaan?
Ps. Helmikuun ajan on käynnissä myös #lepohaaste. Kampanjan perusviestinä on: lepää riittävästi, niin voit paremmin.
Kommentit