”Oletko viime aikoina tuntenut itsesi toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen?”. Tämä on työhyvinvointikyselyissä paljon käytetty kysymys, jolla mitataan vastaajan toiveikkuuden tilaa. Toiveikkuus on selvässä yhteydessä muun muassa työmotivaatioon, työssä suoriutumiseen, uuden oppimiseen ja viime kädessä yrityksen tulokseen. Toiveikkuus antaa myös puskuria mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Ei siis puhuta mistään pikkujutusta, kun puhutaan toiveikkuuden lisäämisestä.
Toiveikkuus siis lisää työhyvinvointia, joten sitä kannattaa harjoitella. Etenkin maatalousyrittäjälle on tärkeää kehittää omaa toiveikkuuttaan, koska erityisesti yksin- tai pienyrittäjillä omien voimavarojen ja asenteen merkitys työhyvinvoinnin peruspilarina korostuu.
Toiveikas uskoo, että vastoinkäymisistä selviää
Toiveikkuus on uskoa omiin kykyihin ja siihen, että pystyy saavuttamaan tavoitteitaan. Toiveikkaalla ihmisellä on tahoa kulkea tavoitteitaan kohti ja luottamusta siihen, että löytää keinoja saavuttaa päämääriään. Optimistin tavoin toiveikas ihminen ajattelee, että ongelmat ovat esteitä, joita on mahdollista ylittää.
Toiveikas ihminen ei lannistu vastoinkäymisten edessä, vaan hän uskoo, että vastoinkäymisistä voi selvitä ja löytää niistä vieläpä uusia voimavaroja elämään. Toiveikkuus liittyy myös siihen, miten ihminen suhtautuu ja asennoituu elämään ja työhön.
Toiveikkuutta voi ja kannattaa harjoitella
Hyvä uutinen on, että toiveikkuus ei ole jotain, mitä harvalle onnekkaalle on ammennettu isolla kauhalla ja osa on jätetty kokonaan ilman. Toiveikkuus ei ole pelkkä perinnöllinen ominaisuus, vaan sitä voi ja kannattaa harjoitella.
Erityisesti maatalousyrittäjille tämän ominaisuuden kehittäminen on tärkeää. Maatalousyrittäjät työskentelevät usein yksin tai työyhteisö on varsin pieni. Sanotaan, että mitä pienempi yritys on, sitä tärkeämpään asemaan työhyvinvoinnin rakennuspalikoina nousevat yrittäjän omat voimavarat sekä asenne. Vaikka yritystoiminta olisi hyvällä pohjalla, sen eteenpäin vieminen ilman optimismia, toiveikkuutta ja sitkeyttä, on hankalaa.
Maatalousyrittäjä kohtaa työssään monia äkillisiä haasteita; markkinat, tukipolitiikka ja byrokratia ovat hyvin ailahtelevaisia. Maatalous on pääomavaltaista yritystoimintaa, joten maatalousyrittäjän on lisäksi siedettävä taloudellista epävarmuutta ja kestettävä taloudellisia riskejä. Siksi joustavan ja toiveikkaan asenteen merkitys korostuu.
Miten lisäät toiveikkuutta?
Toiveikkuutta voit kehittää pohtimalla tavoitteitasi, esimerkiksi sitä, millaisia asioita haluaisit tulevaisuudessa tehdä enemmän. Toiveikkuutta lisää, kun löydät helposti toteutettavia keinoja päästä lähemmäksi toiveidesi mukaista tulevaisuutta.
Myös omia vahvuuksia kannattaa miettiä ja lisätä työpäivään mahdollisimman paljon niitä asioita, joissa kokee olevansa vahvimmillaan. Omalla vahvuusalueella työskenteleminen antaa itseluottamusta, mikä tämä puolestaan lisää toiveikkuutta.
Lisäksi kannattaa opetella huomaamaan, millainen merkitys omilla ajatuksilla on tunteisiin ja toimintaan. Hyvä uutinen on, että omia ajattelutapoja on mahdollista oppia muuttamaan. Se vain edellyttää, että oppii pysähtymään omien ajatusten äärelle ja huomaa, miten paljon ne vaikuttavat omaan toimintaan. ”Ei tämä kuitenkaan onnistu” tai ”Taas asiat menivät pieleen” -tyyppiset ajattelukuviot ovat usein tottumuksen tulosta. Tällaiset ajattelukuviot johtavat helposti siihen, että ihminen lopettaa yrittämästä – häneltä katoaa toiveikkuus.
Toiveikkuutta voit harjoitella myös Melan Vahva mieli – itseluottamusta yrittäjyyteen -verkkovalmennuksissa, jotka järjestetään keväällä alkaen 19.1.2022 ja 16.3.2022. Katso valmennukset tapahtumakalenteristamme mela.fi/tapahtumat
Toiveikkuutta tulevaan!
Kommentit