Monesti kuulen epäilyä siihen suuntaan, että Mela hylkäisi työkyvyttömyyseläkehakemuksen pelkästään sen vuoksi, että säästäisi rahoja. Kaikki toki tiedämme, että eläkevarojen riittävyydestä käydään jatkuvaa keskustelua, mutta yksittäisen hakemuksen kohdalla ratkaisu perustuu yksinomaan siihen, onko hakijan työkyky alentunut eläkkeeseen oikeuttavalla tavalla vai ei. Eläke myönnetään, jos edellytykset täyttyvät ja rahat kyllä löytyvät.
Monesti kuulen myös, että vakuutusmaksut kyllä kelpaavat, mutta koskaan Mela ei maksa mitään – isoja vakuutusmaksuja on maksettu vuosikausia, mutta eläkettä ei kuitenkaan myönnetä.
Hylkäävä päätös on hakijalle aina vaikea asia, varsinkin jos kyseessä on niin henkilökohtainen asia kuin työkyvyttömyyseläke. Toisaalta hylkäävään päätökseen voisi liittyä sinänsä positiivisiakin tunteita, kuten iloa siitä ettei työkyky ollutkaan alentunut sillä tavalla, että joutuisi jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kaiken loppu vai uuden alku?
Mitä sitten hylkäävän päätöksen jälkeen? Pyrinkö määrätietoisesti eläkkeelle? Valitanko? Haenko eläkettä uudelleen? Tapaanko uuden lääkärin? Toimitanko uusia lausuntoja? Vai voisinko ajatella asiaa toisinpäin? Millä keinoin voisin jaksaa? Voisiko Mela olla mukana?
Viimeiseen kysymykseen vastaus on useimmiten kyllä. MYELin ja muun työeläkejärjestelmän kuntoutuksen saamisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden uhka on jo olemassa – vaara joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina – jos mitään ei tehdä.
MYEL-kuntoutus
MYEL-kuntoutus on aina ammatillista ja useimpien osalta se tarkoittaa, että Mela on mukana jonkin työtä helpottavan apuvälineen hankinnassa. Traktorin ilmaistuin ja muut vastaavan hintaluokan apuvälineet korvataan yleensä kokonaan, pienkuormaajiin ja muihin kalliimpiin apuvälineisiin liittyy yleensä omavastuu. Toinen keskeinen työeläkekuntoutuksen toteutustapa on koulutus uuteen ammattiin, mikä tulee kyseeseen varsinkin silloin, kun työvuosia on vielä paljon jäljellä.
Kuntoutukselta edellytetään vaikuttavuutta. Mela maksaa ainakin osan uuden apuvälineen kustannuksista ja osallistuu uudelleenkolutukseen, jos voidaan arvioida niillä olevan vaikutusta eläkkeelle jäämiseen. Sekin riittää, jos työkyvyttömyyseläkkeen alkamista voidaan lykätä, sitä ei välttämättä tarvitse poistaa kokonaan.
Ja mikä parasta: kuntoutusta voi hakea erikseenkin, jo ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että eläkkeen hakeminen on ajankohtaista. Ja niin on tarkoituskin. Asiat ovat oikeastaan aika hyvin, jos ollaan siinä vaiheessa, että niihin pystyy vielä vaikuttamaan. Totta sekin, että myös osa kuntoutusta koskevista hakemuksista joudutaan hylkäämään, mutta omat mahdollisuudet ja edellytykset kannattaa kuitenkin kartoittaa siinä vaiheessa kun omalla kohdalla kuulee ensimmäistä kertaa sanan työkyvyttömyyseläke.
PS. Ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole – työeläkejärjestelmä hyötyy myös. Ajatuksena on, että jokainen kuntoutukseen käytetty euro toisi kahden euron verran säästöä eläkemenoissa.
Kommentit