Parikymmentä vuotta sitten osallistuin perinnepäivään, jossa pääsin tutustumaan vanhoihin työmenetelmiin. Yksi kiinnostavimmista oli villalankojen kasvivärjäys. Nopeasti asioista innostuvana esitin padan ääressä kasvilientä hämmentäville naisille paljon kysymyksiä. Naisten puheesta jäi päällimmäisenä mieleen työn vaikeus. En kuitenkaan halunnut uskoa sitä ihmisten keksimästä hommasta ja päätin vielä joskus kokeilla kasveilla värjäämistä.
Kaikki villalankojen kasvivärjäykseen tarvittava löytyy läheltä. Villalankoja voi ostaa lammastilalta, kasveja löytyy metsästä ja teiden varsilta, vanha rautapata tai vanha iso kattila sopii liemien keittoon ja tulet padan alle saa polttopuilla tai kaasulla. Lankojen puretukseen eli esikäsittelyyn tarvitaan alunaa apteekista, huuhteluun etikkaa ruokakaupasta ja lämpötilan mittaukseen käy lihanpaistomittari.
Värjäykseen sopivia kasveja ovat mm. pietaryrtti, mesiangervo, kanerva, lupiini, suopursu, raparperi, nokkonen, puiden kuoret, kuusenkäpy, kuusennaava ja kuihtuneet kielonlehdet. Varpujen, naavan ja puunkuorten keruuseen pitää olla maanomistajan lupa, sillä jokamiehenoikeus ei ulotu niihin.
Kasvivärjäys on mielenkiintoista puuhaa alusta loppuun. Kasveja luonnosta kerätessä ja padassa kiehuvia liemiä hämmentäessä tuntee palaavansa ajassa sata vuotta taaksepäin. Suopursun ja pietaryrtin tuoksu huumaa ja kuraveden näköinen naavaliemi hämmästyttää lopputuloksellaan. Uskomatonta, että naavaliemi värjää villalangat kauniin keltaisiksi ja lupiini tekee lankoihin upean limenvihreän sävyn. Värjäyksen lopputulos on aina arvoitus ja ihastuttaa kerta toisensa jälkeen.
Vierekkäin asetellut eriväriset lankavyyhdit ovat kuin taideteos. Sitä taideteosta voi ihailla pimeisiin iltoihin asti. Sitten on aika keriä langat ja ryhtyä suunnittelemaan ja toteuttamaan shaaleja, hartiahuiveja ja isoäidinneliöitä. Luonnonväreillä värjätyt sävyt sointuvat toisiinsa, joten lankojen yhdisteleminen käsityöhön on helppoa.
Heinäpellolla olen heilunut kolmenkymmenen vuoden ajan ja villalankoja olen värjännyt seitsemänä kesänä. Tällä kokemuksella voin sanoa, että villalankojen kasvivärjäys on paljon helpompaa kuin heinänteko.
Lue täältä lisää kasvivärjäyksestä.
Jokamiehenoikeuksista saat lisätietoa ympäristöministeriön nettisivuilta.
Kommentit