Kolmas askel: Liikunta
Pitäisikö fyysisesti kuormittavaa työtä tekevän harrastaa vapaa-ajan liikuntaa? Valitettavasti ja onneksi vastaus on: kyllä pitäisi.
Urheilija/maatilan emäntä – miten onnistuu?
Minulta kysellään todella useasti, miten jaksan tätä urheilun ja navetoinnin yhdistelmää. Kysymys on ymmärrettävä, koska varmasti arkeni näyttää monen silmiin raskaalta. Vastaus on kuitenkin, että minä nautin molemmista töistäni ja saan toiseen voimaa toisesta. Saan urheilusta jaksamista ja mahdollisuuden irrottautua maanviljelijän arkipyörityksestä. Navetoinnista saan merkityksen tunnetta ja elannon. Vaikka omassa yhdistelmässäni ei puhutakaan terveysliikunnasta, mielestäni jokaisen maaseutuyrittäjän, tai mitä tahansa työtä tekevän, tulisi harrastaa jonkinlaista liikuntaa, oli työ kuinka raskasta tahansa.
Liikunnan hyödyt
Urheilu tutkitusti lisää hyvinvointia: mieliala nousee, stressitasot laskevat, tuki- ja liikuntaelimistö sekä sydän- ja verisuonisto vahvistuvat. Liikunnan hyödyt ovat siis ilmeiset, joten miksi urheilemaan on silti monesti vaikea lähteä?
No onhan tämä työ ihan pirun raskasta. Aamulla herätään pahimmassa tapauksessa ennen viittä, aamuaskareissa menee puolille päivin ja iltalypsyyn onkin sitten aikaa enää pari tuntia, joten mieluummin sitä ottaa torkut tai selaa somea. Askeleita saattaa kertyä päivän aikana yli 20 000 jo ihan tavallisella työnteolla. Miten tähän yhtälöön on mahdollista mahduttaa liikuntaa tai ylipäänsä terveellisiä elämäntapoja?
Liikkumisen aloittaminen
Jos liikunta ei ole ollut osana elämääsi oikein missään vaiheessa tai jos liikkuminen arjen pyörityksessä on jäänyt vuosiksi tauolle, voi aloittaminen tuntua vaikealta. Kuitenkin, niin kuin kaiken, säännöllisen liikkumisen voi oppia ja siitä voi oppia jopa nauttimaan. Liikunnallisen elämäntavan löytäminen voi vaatia aluksi töitä ja sinnittelyä, niin kuin kaikkien muutosten kanssa. Muutoksen tueksi suosittelisin tavoitteiden asettamista ja niiden seuraamista.
Tavoitteen löytäminen
Joitakin voi ahdistaa tavoitteiden asettelu ja tavoitteellinen urheilu. Asiaa ei kannata ajatella mitenkään kilpailumielisesti. Parhaat tavoitteet eivät tule ulkopuolelta, vaan sinusta itsestäsi. Ilman tavoitteita suunta voi herkästi hämärtyä ja laiskistua. Tavoitteet voivat olla se keino, joka potkii sinut ulos tai salille, vaikka Netflix kuinka houkuttaisi.
Hyviä tavoitteita ei kukaan muu voi päättää puolestasi. Keksi tavoite, joka palvelee omia arvojasi, silloin konkreettiset tavoitteet ovat omannäköisiäsi, eikä niihin käytetty aika ei ole tärkeimmiltä pois. Hyvien tavoitteiden keksiminen ja niihin sitoutuminen ruokkivat motivaatiota, mikä taas auttaa sinua jatkamaan perustekemistä.
Tavoitteesi voi olla terveyteen liittyvä, esimerkiksi kolesterolin laskeminen. Painonpudotus voi olla myös hyvä tavoite, kunhan sillä on terveydelliset perusteet. Tavoite voi olla jokin urheilullinen, esimerkiksi maratoniin osallistuminen tai vaikka se, että jaksaa uida 200 m. Tavoitteenasi voi olla myös yksinkertaisesti oman hyvinvoinnin lisääminen ja parempi jaksaminen arjessa.
Aseta itsellesi realistinen tavoite, jota kohti edetä. Jos tavoitteesi on suuri (esim. maratonin juokseminen), aseta pieniä välitavoitteita matkan varrelle, ettei asia tunnu ylitsepääsemättömältä. Matkalla kohti tavoitteita kannattaa kirjata ylös onnistumisia. Tekemisen lomassa löytyy liikunnan ilo.
Ole itsellesi armollinen ja lähde liikkeelle pienistä asioista. Tee esimerkiksi vartin kävely tai lyhyt kotijumppa. Itseään ei kannata piiskata epäonnistumisilla, vaan kehua pienilläkin onnistumisilla.
Onnistumisia arkeen
Olen suositellut kaikille, jotka ovat kysyneet apua treenaamisen aloittamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen, päättämään viikkoon treenipäivät. Mitkä ovat semmoisia päiviä, milloin sinun on mahdollista liikkua? Sopisiko joka maanantaille reipas lenkki kävellen tai juosten tai keskiviikon aamupäivälle salitreeni? Tiedän, että viljelijän työssä päivän kulkua ei voi aina tietää, mutta yrittäjyys antaa kuitenkin vapauksia oman päivärytmin suunnitteluun.
Kun tiedät treenipäiväsi, on niihin helpompi valmistautua ja lähteminen hoituu lähes itsestään. Esimerkiksi minulla pysyy ympärivuoden viikkoaikataulu treenien suhteen samana. Maanantaisin on punttitreeni, tiistaisin vauhtikestävyysharjoitus, keskiviikkona kevyt lenkki, torstaina nopeutta, perjantaina kevyt lenkki ja jumppa, lauantaisin viikon kovin juoksuharjoitus ja sunnuntaina pitkä lenkki.
Sinun kannattaa myös löytää ympärillesi ihmisiä, jotka tukevat tavoitettasi. On se sitten joukkue, tiimi, valmentaja, puoliso tai vaikka ryhmä muita tilallisia, jotka ovat kanssasi innostuneet liikkumaan. Harrastakaa monipuolista ja mukavaa liikuntaa, joka tuo iloa. Ihmiset ympärilläsi tuovat tukea liikuntaharrastuksen jatkamiseen ja tekevät siitä mielekkäämpää.
Loppusanat
Juokseminen on minun henkireikäni. Vaikka muu elämä on sekaisin, eläimiä kuolee, vettä sataa juuri silloin, kun pitäisi tehdä säilörehua, juokseminen on se mikä pysyy päivästä toiseen. Se tuo minulle tietynlaista turvaa ja maadoittaa. Laitan kuulokkeet päähän, kuuntelen jotain hyvää podcastia, ja vaikka muu maailma olisi kuinka sekaisin, juostessani metsäpolkuja kaikki muu katoaa ja olen vain minä ja ohikiitävä maisema. Jokainen voi löytää tämän saman liikunnan tuoman euforisen tunteen.
Urheilun ja liikunnan tuoman välittömän hyvän olon lisäksi saat jaksamista arkeen. Pitää vain aloittaa. Sinä teet sen lopullisen päätöksen lisätä omaa hyvinvointiasi.
Kaisan vinkit liikunnallisempaan elämään:
- itsesi näköisen tavoitteen löytäminen
- säännöllisyys
- onnistumisista iloitseminen
- rauhallinen aloitus
- treenipäivien päättäminen
- tavoitteita tukevien ihmisten löytäminen.
Liikunnallista loppukevättä toivottaen
– Kaisa
Kaisa Honkaharju
Kaisa on vielä alle kolmekymppinen maatalon emäntä, joka yrittää lypsyjen väleissä treenata itsensä kohti kansallisen tason kärkeä 800m ja 1500m juoksumatkoilla.
Katso Kaisan vinkkejä liikunnallisempaan elämään myös Juurevan joukon instagramista: @juurevajoukko
Kommentit