Tapaat ylirasittuneen, väsyneen tai taloushuolien keskellä painivan viljelijän tai työkaverin, jolta on hävinnyt positiivisuus ja toiveikkuus. Tunnistat hänessä monia uupumuksen merkkejä, eikä hän jaksa enää hoitaa kunnolla asioitaan. Hän ei kuitenkaan osaa tai jaksa hakea apua. Avun hakemisen ja vastaanottamisen esteenä voi olla myös syyllisyys ja häpeä.
Miten sinä toimit? Uskallatko puuttua? Uskallatko välittää? Moni meistä miettii, miten asian voisi ottaa puheeksi loukkaamatta tai syyllistämättä toista. Jos huoli on ilmeinen, on aina kuitenkin parempi reagoida herkemmin kuin varoen. Se on toisesta välittämistä ja huolenpitoa.
Puheeksi ottaminen
Aina voit esittää huolesi. Väsyneen oloiselle ihmiselle voit esimerkiksi kertoa olevasi huolestunut siitä, että saako hän nukuttua riittävästi. Tai kertoa, että viime tapaamisen jälkeen olit jäänyt pohtimaan, miksi toinen oli vaikuttanut niin väsyneeltä. Voit konkretisoida asiaa pyytämällä häntä kuvaamaan toisaalta unen määrää ja toisaalta sen tarvetta. Voit myös jutella siitä, miten hyvin hän on pystynyt irrottautumaan töistä.
Puheeksi voi ottaa myös ammattiroolista käsin. Tällöin on kuitenkin tärkeää muistaa kohdata toinen ihmisenä, ei esimerkiksi virkamiehenä. Roolisi kautta voit, tilanteesta riippuen, kysellä monenlaisia asioita: Mistä syystä tuotosmäärät ovat laskeneet, laskut jääneet rästiin tai työt eivät etene? Miksi joku asia sujuu tai jää sujumatta?
Jos taas olet itse kokenut joitain vastaavanlaisia tilanteita kuin henkilö, jonka kanssa juttelet, voit kertoa vertaisena omasta kokemuksestasi. Se voi auttaa erityisesti ohittamaan syyllisyyttä ja häpeää. Kokemuksesta käsin voit myös kertoa huomanneesi, minkälaiset ratkaisut ovat yleensä auttaneet. Tärkeintä on, että otat asian puheeksi tavalla, joka sopii omaan suuhusi.
Kysy, kuule, keskustele ja ohjaa avun piiriin
Kun kohtaat väsyneen henkilön, muista, että kysymys on usein tärkeämpi kuin saatu vastaus. Kysymys käynnistää meissä ihmisissä ajatteluprosessin, joka voi kestää pitkäänkin.
Toisaalta kun kysyt toiselta hänen vointiaan, tee se silloin, kun sinulla itselläsi ei ole kiire. Joskus voit saada pitkänkin vastauksen. Silloin sinulla pitää olla aikaa kuunnella, mitä hän kertoo elämästään tai tapahtuneesta. Kuuntele ja ennen kaikkea kuule silloin, mitä hän todella sanoo. Voit myös tehdä tarkentavia kysymyksiä: Mitä tarkoitit, kun sanoit…? Tarkoititko…? Voitko sanoa uudestaan…? Kuuntele myös tunteita. Tarkkaile mitä keho, olemus, ilmeet ja eleet kertovat. Jätä myös tilaa kysymyksille. Kaikkeen ei ole olemassa vastausta.
Jokaisella meistä on oma tapamme selviytyä. Sinä voit olla auttamassa tässä selviytymisessä luomalla toivoa ja näyttämällä askelmerkkejä siihen, miten mennään eteenpäin. Yksi keino on ohjata haasteellisessa elämäntilanteessa oleva henkilö avun piiriin.
Apua maatalousyrittäjille löytyy muun muassa Välitä viljelijästä -projektin ja maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta. Yhteystiedot löytyvät Melan sivuilta.
Melan Välitä viljelijästä -projekti on järjestänyt yhdessä maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kanssa maatalouden sidosryhmille tarkoitettuja varhaisen välittämisen tilaisuuksia, Välitä viljelijästä -treffejä. Näillä treffeillä on kuunneltu luentoja ja mietitty yhdessä, mistä tunnistaa haasteellisessa tilanteessa olevan viljelijän, miten voi ottaa asian puheeksi hänen kanssaan sekä, miten maakuntiin saadaan viljelijöiden tueksi varhaisen välittämisen verkosto.
Tämän kevään aikana tuon kolmessa blogissani esiin näiden tilaisuuksien pohdintoja. Ensimmäisessä blogissa ”Kun tarvitset auttajaa, silloin ystävyys punnitaan” kirjoitin siitä, mistä huomaa avun tarpeen, tässä toisessa osassa käsittelen asian puheeksi ottamista ja kolmannessa osassa on tarkoitus miettiä varhaisen välittämisen verkostoa.
Kommentit