Anna Puu laulaa säännöistä rakkaudelle. Niitä on kolme numeroitua ja lisäksi sääntö viimeinen. Hyvät säännöt – kannattaa noudattaa!
Työeläkeuudistus 2017 aiheuttaa pientä säpinää – vähän epävarmuutta, jopa epätietoisuutta. Melan nettisivuilta löytyy olennainen tieto tiivistettynä, mutta sen lisäksi erityisesti niiden, jotka harkitsevat vanhuuseläkkeelle jäämistä, kannattaa lukea seuraavat säännöt. Missä vaiheessa kannattaa jäädä eläkkeelle? Nyt vai vasta ensi vuonna?
Sääntö numero yksi on: Vanhuuseläkkeen kartuttaminen on työelämän mittainen tehtävä
Vanhuuseläkkeen perusajatus säilyy ennallaan työeläkeuudistuksesta huolimatta. Sitä kartutetaan koko työelämän ajan. Jos ja kun joku miettii vanhuuseläkettä lähiaikoina, on suurin osa eläkkeestä ansaittu jo nyt. Näin myös tämän vuoden loppua ja ensi vuoden alkua ajatellen. Taivas ei aukea kenellekään, joka jää vanhuuseläkkeelle vasta ensi vuoden puolella isompia seteleitä toivoen. Eläke on samaa suuruusluokkaa joka tapauksessa – yhdellä, kahdella kuukaudella eläkkeen määrä ei muutu mitenkään järisyttävästi, vaikka nämä kuukaudet olisivat ensi vuoden puolella. Ensi vuonna jatketaan siitä, mihin tämän vuoden kuluessa päädytään.
Sääntö numero kaksi on: Eläke on sitä suurempi mitä myöhemmin sen ottaa
Tämäkin ajatus säilyy ennallaan. Eläkkeen määrään voi vaikuttaa nyt ja uudistuksen jälkeen työskentelemällä pidempään ja jäämällä eläkkeelle myöhemmin. MYEL-työtulo ja muut ansiot kartuttavat itsessään eläkettä, jonka lisäksi eläkkeen määrä lisääntyy tänä vuonna korotettujen karttumien ja ensi vuonna lykkäyskorotuksen avulla. Työnteko kannattaa aina.
Sääntö numero kolme on: Aikaisemmin alkanutta eläkettä maksetaan pidempään
Myös tämä sääntö pätee nyt ja ensi vuonna. Tämänkin uudistuksen tavoitteena on pidentää työuria, mutta toisaalta oma valinnanvapaus säilyy. Periaate on siis sama, mutta toteutustapa vähän erilainen. Eläkkeen voi ottaa nyt heti 63 vuoden iän täytyttyä ja ensi vuoden alusta lukien osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä 61 vuoden iästä lukien. Kannattaako se, kun eläke jää pienemmäksi kuin pidempään työskentelevillä? Vastaisin, jos tietäisin. Silloin ainakin kannattaa ottaa vanhuuseläke niin pian kuin mahdollista, jos uskoo kuolevansa nuorena. Tuossa tapauksessa lyhyeltä ajalta maksettu pieni eläke voi olla enemmän kuin vielä lyhyemmäksi jäävältä ajalta maksettava isompi eläke.
Sääntö viimeinen: Eläkkeen rinnalla voi kartuttaa uutta eläkettä
Eläkkeen rinnalla tehty työ kartuttaa eläkettä nyt ja jatkossa. MYEL-vakuutus on vanhuuseläkkeen rinnalla vapaaehtoinen, mutta mahdollinen. Vanhuuseläkkeelle voi siis edelleen jäädä useammin kuin yhden kerran.
Tuttua ja turvallista. Niin tämän pitää ollakin, koska vanhuuseläke – niin kuin alussa mainitsin – on koko työelämän mittaisen toiminnan tulosta. Yksi työeläkeuudistus ei sitä paljon heilauta.
Riston vertaus Anna Puun lauluun rakkauden säännöistä ja vanhuuseläkkeistä on kyllä huippuhyvä jota on mielestäni on hyvä vielä avata ( nyt vanhuuseläkkeellä ! ) siis : rakkauden kartuttaminen on koko elämän mittainen tehtävä . ( eläkkeen vrt. Työelämän mittainen) , siis: rakkaus on sitä suurempi mitä myöhemmin sen aloittaa , hmm❤️ ? , siis : aikaisemmin alkanutta rakkautta maksetaan pidempään. Ja että rakkauden rinnalla voi kartuttaa uutta rakkautta. Näin Risto nämä Jännästi yhteen sovitti. Itse kun olin vahvasti mukana tekemässä v:n 2005 työeläkeuudistusta, jossa päästiin ETK:n Rantalan ym tekijöiden toimesta joustavaan eläkkeelle siirtymiseen ja nyt reilun 10 vuoden hyvänkin kokemuksen siivittämänä halutaan siirtyä takaisin entiseen. Tosin siirtymiselle hidas toteutuminen , koska vuosittain v.2017 alkaen vain 3 kk:n lisäaika ja vasta 2027 takaisin 65 v:ssa. Jotenkin tuo perustelu suurten ikäluokkien eläköitymisestä , elinajan odottelen kasvusta, työikäisten määrän vähenemisestä , ovat asioita jotka taatusti ovat olleet tilastollisesti tiedossa. Tavoite on selkeä : työurien pidentäminen . Rakkaus vanhuuseläkkeeseen omalla kohdallani ei ole niin suuri kuin rakkaus työhön . Uskon että yhä paremmin voivat ,eläkeikää lähestyvät ihmiset, tulevat tämän uudistuksen kestämään kunhan samalla muistavat pitää nuo Riston / Anna Puun rakkauden säännöt muistissa.
Rinnastus toimii, mutta ihan noin pitkälle en sitä veisi – alkoi kuulostamaan jo maksetulta rakkaudelta, mikä on kuitenkin ihan eri asia. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin kaikki mainitsemasi asiat olivat tiedossa kymmenen vuotta sitten edellisen työeläkeuudistuksen yhteydessä, mutta yksi asia on yllättänyt parhaatkin eläkeasiantuntijat. Meidän odotettavaissa oleva elinaika on pidentynyt huimasti enemmän kuin mitä mitkään laskelmat silloin osoittivat. Itsekin ajattelen, että on kohtuullista, että osa näistä lisävuosista kuluu työelämässä, olemmehan parempikuntoisempiakin ja työkykyisempiäkin kuin edeltävät sukupolvet. Amare et labora!