Hyvinvointi on meille kaikille tärkeä asia. Siksi siihen kannattaa panostaa.
Välitä viljelijästä -projekti jalkautui syksyllä päiväksi Mustialaan maatalousopiskelijoiden joukkoon keskustelemaan tulevien viljelijöiden, nykyisten opiskelijoiden, hyvinvoinnista. Noin 50 maatalouden perustutkinnon tai agrologiopintojen suorittajaa uskaltautui kanssamme pohtimaan teemaa Kestääkö kantti – palaako päre.
Päivä oli mielenkiintoinen ja toivon, että oma hyvinvointi ja siitä huolehtiminen jäi korvien väliin kaikille mukana olleille.
Viisi aihetta pohdittavana
Osallistujat pääsivät paneutumaan viiteen eri aiheeseen: oman elämän hallintaan, maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon, viljelijäkaverista tai vanhemmista välittämiseen, avuntarjoajien yhteystietojen kaivamiseen sekä onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen.
Tällä kertaa emme tehneet laskelmia siitä, kannattaako sukupolvenvaihdos vai ei. Sen sijaan pohdimme sitä, miten sukupolvenvaihdos tehdään onnistuneesti siten, että puhevälit vanhempiin ja sisaruksiin säilyvät.
Sukupolvenvaihdostyöpajassa kävimme läpi Pirjo Latvasen Juurevassa joukossa julkaisemaa blogikirjoitusta Edelliset sukupolvet haamuina. Kirjoitus viritti ryhmät pohtimaan hyvän ja riittävän suunnittelun sekä avoimen keskustelun merkitystä. Sekin todettiin, että uuden sukupolven pitää kantaa vaihdoksen jälkeen vastuu maatilasta. Vanhempien tulee puolestaan oikeasti luopua ja antaa tilaa jatkajille. Molemminpuolinen kunnioitus toisten mielipiteille ja työlle on kaiken a ja o.
Päivän päätteeksi näimme mieliinpainuvan pikkunäytelmän kahden sukupolven välisistä näkemyseroista. Se täydennettynä toisten ryhmien kirjallisilla tuotoksilla antoi varmasti kaikille ajattelemisen aihetta kotitilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun.
Oman elämän hallintaa, työterveyshuoltoa ja auttavia tahoja
Opiskelijoiden oman elämän hallinnassa suurimpana haasteena oli, mikäpäs muukaan kuin riittävä uni. Nuorikaan ei jaksa, ellei nuku tarpeeksi. Maatalousyrittäjistä vain alle 36 % kuuluu työterveyshuoltoon.
Hyvinvointipäivän jälkeen Mustialan opiskelijat tietävät, miten työterveyshuoltoon liitytään, mitä palveluja se viljelijälle tarjoaa ja mihin hintaan. Jokainen viljelijäksi ryhtyvä pääsee tekemään aikanaan oman ratkaisunsa liittymisestä. Silloin on hyvä havaita, että vain maatalousyrittäjän työterveyshuolto huomioi maatilan töistä aiheutuvat terveysriskit.
Jos kotitilalla tai ystäväpiirissä tarvitaan apua vaikeaan elämäntilanteeseen, niin opiskelijat osaavat nyt ohjata avun piiriin. Oman alueen Välitä viljelijästä -projektityöntekijän tai maakunnallisen hyvinvointihankkeen vetäjän nimi ja puhelinnumero on kaikilla tiedossa, samoin kuin oman alueen maaseudun tukihenkilön yhteystiedot sekä muutama muu auttavan tahon numero.
Onko pakko kaatua saappaat jalassa?
Keskustelimme myös siitä, onko asuinpaikalla eroa avun pyytämisessä. Välitä viljelijästä -projekti on osoittanut, että savolaiset, karjalaiset, kainuulaiset, pohjoispohjalaiset ja lappilaiset maatalousyrittäjät hakevat suhteellisesti enemmän apua kuin esimerkiksi hämäläiset tai uusmaalaiset viljelijät. Yritetäänkö jälkimmäisillä alueilla pärjätä yksin liian pitkään, vai mistä erot johtuvat?
Opiskelijat saivat päivän aikana eväitä myös siihen, miten havaita, jos vanhemmat tai ystävät uupuvat. Apukeinojakin etsittiin ja löydettiin. Yhdessä todettiin, että kenenkään ei ole pakko kaatua saappaat jalassa. On viisasta hakea apua jo paljon aikaisemmin. Kynnys avun hakemiseen on hyvä pitää matalana.
Jos sinä tarvitset apua tai haluat keskustella kohtaamistasi haasteista, ota yhteyttä Välitä viljelijästä -projektin tai maakunnallisten hyvinvointihankkeiden työntekijöihin. Heidän yhteystietonsa löytyvät Melan nettisivuilta Välitä viljelijästä -teeman alta.
Kommentit