Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Netissä on jo muutaman vuoden ajan ollut mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita ja myös mahdollisuus kannattaa toisten tekemiä aloitteita. Nyt on avoinna 25 kansalaisaloitetta, mm ”Isänpäivä viralliseksi liputuspäiväksi” -aloite (1 407 kannattajaa) ja aloite mopon suurimman nopeuden nostamiseksi 65 kilometriin tunnissa (900 kannattajaa).
Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos aloite on saanut vähintään 50 000 kannattajaa. Yksi viime aikojen puhutuimmista kansalaisaloitteista, joka on jo tämän rajan ylittänyt, on esitys työeläkelainsäädännön muuttamisesta niin, että työeläkeindeksi palautetaan palkkaindeksiksi (84 820 kannattajaa).
Aloitteesta on käyty keskustelua turuilla ja toreilla, eduskunnassa ja uutislähetyksissä, julkisuudessa ja varmaan myös kabineteissa. Keskustelussa on tullut paljon asioita esille, mutta paljon on jäänyt myös sanomatta.
Itsestään selvä itsestäänselvyys?
En muista kuulleeni, että kukaan olisi missään keskustelussa tuonut esille, että indeksijärjestelmä on yksi työeläkejärjestelmän perustekijöitä. Näin on ollut työeläkejärjestelmän alusta asti ja tullee olemaan jatkossakin. Onko tämän niin itsestään selvää, ettei kukaan enää muista, ettei tämä ole mikään itsestäänselvyys?
Jossain vaiheessa, kun vapaaehtoiset eläkevakuutukset tekivät hyvin kauppansa, Melassakin listattiin MYELin ja muiden lakisääteisten eläkkeiden eroja itse maksettuihin eläkkeisiin verrattuna. Yksi keskeinen ero oli, että työeläkkeet korottuvat indeksillä, kun taas ostoeläkkeet maksetaan yleensä nimellisarvonsa mukaisesti ilman korotuksia.
Työeläkkeet siis korottuvat joka vuoden alussa automaattisesti. Paitsi tietenkin silloin, jos palkat ja/tai elinkustannukset ovat pysyneet ennallaan. Periaatteessa indeksi voisi myös laskea, mutta työeläkepuolella näin ei ole käynyt kertaakaan, yhden kerran indeksi on pysynyt muuttumattomana.
Pitäisikö eläkeindeksi sitoa palkkojen vai elinkustannusten muutokseen? Nyt työeläkeindeksissä palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen 0,8. Kansalaisaloitteessa esitetään, että käyttöön otettaisiin aikaisempi TEL-indeksi, jossa kummankin painoarvo oli 0,5.
Mikä on indeksin tarkoitus?
Miten indeksi tulisi sitten oikeaoppisesti painottaa? Siihen en osaa vastata. Muistan kuitenkin aikoinani oppineeni, että indeksin tarkoituksena on säilyttää eläkkeen ostovoima. Eläke karttuu työstä ja se taso säilyy, minkä olet aktiiviaikana omalla työlläsi saavuttanut.
Työmies on palkkansa ansainnut, kuten myös palkankorotuksen osaamisen ja tuloksen karttuessa. Eläkkeensaajan kuuluu nauttia eläkettä, hänen ei tarvitse kilpailla ja raivata tietään työelämän vaatimusten keskellä. Ei palkankorotuskaan tule aiheetta – pitääkö eläkettä korottaa pelkästään sen vuoksi, että jonkun vielä työelämässä olevan palkka on noussut?
Palkka- ja hintaindeksi muuttuvat joka tapauksessa samaa tahtia ja samaan suuntaan, koska ainakin aikaisempina vuosina palkkoihin tuli yleiskorotus juuri kuluttajahintojen nousemisen johdosta. Tämä yhteys ei ole enää yhtä selvä. Hyvin mahdollista on sekin, että palkankorotukset ovat jatkossa aikaisempaa maltillisempia ja jos inflaatio kiihtyy edelleen, on nykyinen indeksi eläkkeensaajan kannalta etuisampi. Tässä tilanteessa kannattaisi tehdä aloite indeksin sitomiseksi hintatasossa tapahtuviin muutoksiin 100-prosenttisesti.
PS. Vaikutukset eläkkeisiin ovat joka tapauksessa vähäisiä, korotettiin eläkettä sitten millä indeksillä tahansa. Höynäytettiinkö koko aloitteella hyväuskoisia eläkeläisiä kuvittelemaan, että indeksin painoarvoja muuttamalla kaikkien eläkkeellä olevien, ja varsinkin pientä eläkettä saavien, asema paranisi merkittävästi?
Kommentit