Saavun perjantaiaamuna kunnantalolle tapaamaan päivän asiakkaita. Minulla on hetki aikaa ja syvennyn lukemaan aamun sähköposteja. Naapurihuoneesta kuuluu aikuisten miesten keskustelua ja naurua. Miehet nauravat yhdessä ja kuulostaa siltä, ettei loppua ole hetkeen tulossa. Onneksi ei, sillä aikuisten miesten nauru on mukavaa kuultavaa. Alan hymyillä ja melkeinpä nauraa ääneen, vaikka en tiedä mikä miehiä naurattaa. Voisiko perjantaipäivä paremmin alkaa!
Kun lähden puoliltapäivin syömään, päätän poiketa naapurihuoneeseen katsomaan millaisista miehistä nauru lähti. Esittelen itseni ja kiitän: ”Olipa mukavaa kuulla heti aamusta aikuisten miesten aitoa naurua. Se oli hieno aloitus työpäivälle!” Miehet katsovat minua hieman säikähtäen ja luulevat kiitostani ironiseksi heitoksi. Vakuuttelen, että olen tosissani. Miehet kertovat, että he ovat tottuneet siihen, että heitä on ennemminkin pidetty omituisina, kuin kiitelty. Toivottelen miehille hauskaa päivänjatkoa ja toivon kuulevani naurua toistekin.
Hetki todisti, että nauru tarttuu ihmisestä toiseen ja naurulla on hyvää tekevä vaikutus.
Hyvää tekevästä vaikutuksesta kertovat myös sananlaskut: ”Nauru pidentää ikää.” ja ”Nauru nuorentaa, rakkaus kaunistaa.”
Ajattelen, ettei naurua voi olla liikaa, vaikka kolmas suomalainen sananlasku uhkaakin: ”Itku pitkästä ilosta”. Jos sitten pitkän ilon jälkeen tulisikin suru ja itku, niin sen olisi varmasti vahvempi kestämään, jos on elämässään saanut kokea ilon ja naurun voimaannuttavaa vaikutusta.
”Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei turhan naurajasta.” lienee jo niin vanha ja vakavamielinen sananlasku, että sen voisi nykyaikaistaa. Vaikkapa näin: Mies se tulee räkänokastakin ja vahva mies pienten ilojen näkijästä ja naurutaidon taitajasta.”
Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta!
Kommentit