Pääsin elokuussa osallistumaan yhteispohjoismaiseen työturvallisuus – ja työhyvinvointiseminaariin Tanskassa. Seminaarissa koetun monen ahaa-elämyksen joukosta muutama jäi erityisesti mieleen.
Tuli taas muistutettua itselle, miten pienessä maailmassa elämme ja miten samanlaisten haasteiden kanssa kamppailemme. Huolimatta siitä, että tilat päältä näyttävät erilaisista. Tanskalaisten mielestä kenelläkään Euroopassa ei voi olla niin paljon byrokratiaa ja niin paljon säännöstelyä kuin heillä. Rohkenen kuitenkin epäillä etteivät he aivan yksin ongelman kanssa ole.
Mieleen jäi myös pohdinta siitä, miten johtaa kasvavaa tilaa, kun toiminnan luonne ja skaala muuttuvat.
Mikä avuksi?
Yrittäjä ei ehdi enää joka paikkaan, eikä voi tehdä kaikkea itse. Ei riitä, että yrittäjä oppii uusia asioita, kuten johtamistaitoja, vaan hänen pitää pystyä myös unohtamaan vanhoja, toisenlaiseen tilakokoon opittuja ja siinä tilanteessa hyvin toimineita malleja. Täytyy löytyä luottamusta eri ihmisten välillä ja tilan töistä täytyy oppia puhumaan eri tavalla kaikkien osapuolien kanssa. Keskustelun kautta pitää löytää paras tapa toimia ja samalla motivoida tekijät siihen, miksi näin menetellään. Jos työntekijä kokee, että on itse voinut valita tavan jolla tekee työn, tulee se todennäköisemmin myös tehtyä sovitussa ajassa.
Voi tuntua itsestään selvältä, että jokaisella maatilalla on omistaja, joka asettaa tavoitteet toiminalle ja keskustelee niistä perheenjäsenten ja työntekijöiden kanssa. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, ettei asioista yleensä puhuta tarpeeksi niin, että kaikki tilalla tietäisivät mitä tapahtuu ja mihin suuntaa ollaan menossa. Jos omistaja ei kerro mitä hän tavoittelee, kukaan muukaan ei osa tavoitella hänen asettamiaan päämääriä.
Tässä keskustelussa tärkeänä osana on myös työturvallisuus. Se, että töiden riskeistä puhutaan ja esimerkiksi viikkopalaverissa käydään läpi vaikka tietyn sesonkityön tuomat haasteet. Näissä keskusteluissa on tärkeää, että jokainen saa myös kertoa, mikä meni erityisen hyvin edellisen viikon töissä.
Olemmeko Leanin viitoittamien oppien tiellä?
Tätä olisi hyvä pohtia jokaisella maatilalla. Ja seuraavaksi sitä, miten pääsisimme sille tielle.
Lean tarkoittaa “trimmattua”. Se keskittyy turhuuden ja tuottamattoman toiminnon poistamiseen, minkä avulla pyritään parantamaan laatua ja tuotantoa sekä pienentämään kustannuksia. Eli yksinkertaisesti LeanTuotanto keskittyy luomaan enemmän arvoa, vähemmällä työllä. Se on tuotantojärjestelmä ja johtamisfilosofia, joka perustuu siihen, mikä on todella arvoa tuottavaa – ja tunnistaa sen, mikä on hävikkiä. Perusedellytys LeanTuotannolle on kaikkien työntekijöiden osallistaminen. Luotetaan työntekijöihin ja siihen, että he pystyvät jatkuvasti tekemään pieniä parannuksia.
On tietysti totta, että suurimmalla osalla tiloista ei käytetä palkattua työvoimaa, mutta silloin katseet voi suunnata itseensä ja muihin tilalla toimiviin perheenjäseniin. Ja samalla tavoin jatkuvasti haetaan todellista arvoa ja luovutaan siitä, mikä tuottaa hävikkiä. Voisiko tässä olla jokaiselle suomalaiselle tilalle mahdollisuus tienata enemmän vähemmällä työllä?
YouTubesta voit katsoa lisää LeanTuotannosta
Kommentit