Kertomuksia maaseudun parisuhteista osa 3/3
”Kun sukupolvenvaihdos virallisesti tehtiin, olimme äärettömän helpottuneita mieheni kanssa. Molemmat huomasivat, että hengittäminen helpottui, pääsimme rakentamaan omaa elämäämme ja pääsimme tekemään omat virheemme.”
Sukupolvenvaihdos rakentaa siltaa menneestä tulevaan. Kahden sukupolven ja jokaisen osallisen henkilökohtaiset kokemukset ja odotukset asettautuvat yhteen luodakseen jotain uutta. Tällainen murros on aina otollista maastoa monenlaisille haasteille. Luopuva sukupolvi on kenties koko elämänsä ajan tehnyt työtä tilalla, jossa käsitys itsestä, maanviljelyksestä ja asioiden tolasta on muovautunut. Elämäntyöstä, työn tekemisen tavoista ja vanhoista tottumuksista luopumiseen liittyy surun ja menettämisen kokemuksia.
Toisilla tilanne on elämää helpottava ratkaisu. Toisilla läsnä on oman hallinnan tunteen menettämiseen liittyvä huoli, joka voi tulla esille erilaisilla ”kiinni pitämisillä” tai arvosteluilla. Näistä voi välittyä epäily jatkavan sukupolven kyvykkyydestä. Jatkavan sukupolven haasteena risteilevät uusi into, uudet näkemykset ja ideat sekä toisaalta uuteen siirtymisen jännitteet, odotukset ja luonnollinen epävarmuus. Taloudelliset kysymykset askarruttavat aina. Läsnä on myös pyrkimys tasapainoon riippuvuuden ja itsenäisyyden välillä.
”Kun ottaa miehekseen maatilan tulevan isännän, tulee samalla sitoutuneeksi tilaan, sukuun ja niiden historiaan sekä tapoihin. En olisi uskonut, että vielä tässä maailman ajassa kuvitellaan, että nuoren parin osa on yksityiselämässäkin alistua kaikkeen, mitä vanha isäntäpari päättää”.
Usein vaikein asia sukupolvenvaihdoksessa on kommunikaatio, luottamus, tavoitteiden ja visioiden jakaminen sekä yhteisymmärryksen rakentaminen edeltävän sukupolven kanssa¹. Ei niinkään omaisuus tai oikeudet, jotka helposti syypäänä esille tarjoutuvat. Ihmissuhteiden haavoittuvuuteen liittyy pohjimmiltaan aina kokemus ihmisten välisestä kiintymyksen laadusta ja turvallisuudesta. Turvallinen ja avoin yhteys puolison, sukulaisten ja sukupolvien välillä auttaa paremmin selviämään kiperistäkin tilanteista. Heikompi ja arvostuksen puutteesta kärsivä yhteys voi luoda tilanteesta sietämättömän.
”Parisuhdetta ei ollut; appivanhemmat käytännössä asuivat meillä kaikki päivät ja se meidän perheen arki jäi elämättä, kun piti koko ajan olla varpaillaan, että mistä asiasta saa moitteita.”
Sukuhistoria ja sen ilmiöt haamun lailla mukana
Roolien vaihtumiseen sisältyy aina psykologisia voimia, joihin vaikuttaa kunkin yksilön omien mielikuvien ja elämisen mallien myötä sukujen ”edesmenneet Lempit”, ”Viljo-vainaat” ja monenkirjavat sisarussuhteet. Sukuhistoria ja sen ilmiöt voivat asettua haamun lailla sillan alle sukupolvenvaihdoksen vuosina. Huomattava osa sukupolvien välillä liikkuvista psykologisten voimien ja vaikutteiden siirrosta tapahtuu tiedostamattomasti². Siksi ihmistenväliset ristiriidat näyttävät välillä syntyvän kuin itsestään. Tosiasiassa niihin on aina jokin syynsä ja vaikuttimensa. Huomaatko, millainen haamu sinun talossasi vaikuttaa? Miten yhdessä kohtaatte näitä haamuja?
”Maatiloilla parisuhdetta koettelee valtavan työmäärän lisäksi edelliset sukupolvet, jopa haamuina; riitaisan sukupolvenvaihdoksen jälkimainingit; emännän tai isännän sisaret, joiden entisessä kodissa asutaan; suvun tavarat omassa kodissa, säilytyksessä vintillä tai muualla maatilalla; mahdolliset epäselvyydet kodin irtaimiston omistuksessa suvun kanssa; naapuri- tai kyläyhteisön oletetut mielipiteet; peityt käsitykset maanviljelyksestä; maatilan omistussuhteet, mahdollinen työpaikka muualla; perityt / oletetut käsitykset toimintatavoista maatilalla. ”
Vaikeus luopua tai antaa tilaa jatkavalle sukupolvelle saattaa pahimmillaan nostaa esiin merkittäviä ristiriitoja parisuhteessa. ”Meillä ei ollut tilaa omalle elämälle ja purimme stressimme riitelynä toisiimme aina kun appivanhempien silmä vältti.”
Ihmissuhteiden välissä joudutaan etsimään omaa roolia. Näin myös itsenäistymisen suhteen. ”Mies on muuten ihana, mutta mielestäni erittäin kiinni vanhemmissaan. Suunnitelmat saattavat muuttua hetkessä, jos (miehen) äiti tai isä päättää jotain”. ”…ja hän halusi, että asiat lutviutuisivat itsestään, olihan hän tavallaan kahden tulen välissä.”
Mikä on sinun tapasi antaa tilaa ja tukea nuorta pariskuntaa heidän työssään? Viekö sinun tapasi tukea kohti heidän tavoitteitaan?
Miten purkaa haamujen voima?
”Emännät ovat ennenkin jaksaneet kaikenlaista ja huonomminkin voisi olla…Täällä minä jaksan ja tämä minulle riittää. Tässä on hyvä olla.” ”Sitten tajusin, että en voi antaa lasteni ja oman elämäni valua ainaiseen riitelyyn ja kyräilyyn, meidän perheemme ansaitsi enemmän.”
Ihmiselle on tärkeää kokea olevansa aktiivinen toimija, passiivisen alistujan tai toisten armoilla olemisen sijasta. Parisuhteen toimivuuden ja luottamuksen kannalta on välttämätöntä, että puolisot kääntyvät selkeästi toisiaan kohti toimintatavoissaan ja valitsevat puolisonsa puolen sukupolvien rajoja muodostettaessa. Sanotaan, että rakastettu on ihmisen turvapaikka elämässä³. Onko teillä näin? Kuinka pysytte toistenne puolella tiukoissa tilanteissa?
”Silloin mieheni ilmoitti vanhemmilleen, että jos lähden talosta lasten kanssa, hän lähtee myös, perhe on hänelle tärkeämpi kuin maatila.”
Joskus selkeä oman tahdon ilmaus on välttämätöntä muutoksen aikaansaamiseksi. Ikävimmässä tapauksessa se saattaa myös rikkoa ihmissuhteita tilapäisesti tai pidemmäksikin aikaa. ”Valitettavasti tämä ”puolen valitseminen” johti lopulta välien katkeamiseen meidän ja appivanhempien kesken.”
Parhaassa tapauksessa luopuva ja jatkava osapuoli sekä muut sukulaiset yhdistävät viisautensa ja valjastavat erilaisuutensa kullekin sopiviin rooleihin. Näin luodaan voimavaroja kaikille. Eri osapuolten näkemyksiä ja ajatuksia kannattaa opetella kuuntelemaan tuomitsematta. Tilanteen hahmottamiselle ja ymmärtämiselle pitää antaa aikaa ja keskusteluja. Opettele pois asioiden tulkitsemisesta. Hautomisen ja tulkinnan sijasta, kysy, kuuntele ja kerro – ja tee se yhä uudelleen. Älä kilpaile oikeassa olemisesta. Muista, että ystävälliset sanat eivät maksa mitään, ei myöskään asiasta anteeksi pyytäminen. Ulkopuolistakin apua neuvotteluun on tarjolla.
Elämäntuoma viisaus on sellainen opettaja, jota kannattaa kuunnella.
”Olen aina ajatellut, että yksi tavoite elämässäni on pärjätä paremmin kuin vanhempani. Joissakin asioissa toki riittää, että on yhtä hyvä. Parisuhteen osalta haluan onnistua paremmin.”
”Jos jotain olemme oppineet, niin sen, että omien lasten kohdalla on osattava toimia toisin. En voi kuvitella, että rupeaisin poikkiteloin lapseni ja hänen puolisonsa toiveille silloin, jos molemmilla nimenomaan on halu jatkaa tilan toimintaa meidän jälkeemme. Toivomme voivamme olla silloin heille sellaisena apuna, mitä itse olisimme tarvinneet.”
¹Ruhf, K. 2012. Farm Succession and Transfer: Strategies for the Junior Generation, Land for Good Contributing authors: Jerry Cosgrove, Attorney and Local Economies Project, New World Foundation Adriana Eliot, Cheshire Mediation LLC
²Lounavaara-Rintala, H. 2010. Perhedraamat useamman sukupolven perspektiivistä. Kirjassa Malinen, V. & Alkio, P. (toim.). Paripsykoterapia ja parisuhteen kätketyt mahdollisuudet. Helsinki. Väestöliitto.
³Johnson, S. 2011. Kunpa sinut tuntisin paremmin. Helsinki. Psykologien Kustannus Oy.
*****************************
Pyysin joulukuussa 2016 Maaseudun Tulevaisuuden lukijoilta kertomuksia maatalousyrittäjien parisuhteista haasteiden ja vahvuuksien näkökulmasta. Kolmessa blogissani tuon esiin kertomuksista kumpuavaa parisuhteisiin liittyvää pohdintaa. Sarjan ensimmäisen osan ytimessä ovat maatalousyrittäjien parisuhteen asiat sellaisenaan, toisessa osassa käsitellään arjen aherruksen ja viimeisessä osassa sukupolvenvaihdoksen tuomaa haastetta parisuhteelle. Tekstin joukossa on lainauksia kirjoittajien kertomuksista. Nöyrä kiitos kertomusten lähettäjille luottamuksesta, avoimuudesta ja kirjoittamiseen käyttämästänne ajasta, jolla varmasti olisi ollut käyttöä muuallakin! Olen vakuuttunut, että kirjoituksissa puette sanoiksi monen muunkin kanssakulkijan kokemuksia. Lukijalle: voit tulostaa blogit ja pohtia niitä yhdessä puolisosi kanssa.
Pirjo Latvanen
Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti
Maatalon emäntä
Akaa
www.psykologipirjolatvanen.fi
[…] KLIKKAA BLOGIIN TÄSTÄ: http://juurevajoukko.fi/edelliset-sukupolvet-haamuina/ […]